Raportit: Pohjoismaiden on vahvistettava yhdessä digitaalista resilienssiään laajamittaisten digitaalisten katkosten varalle

Tiedote 17.11.2025

Pohjois-Euroopan johtaviin digitaalisen infrastruktuurin ja tietoliikenteen tarjoajiin kuuluva GlobalConnect vetoaa Pohjoismaiden päättäjiin, jotta digitaalinen infrastruktuuri tunnistettaisiin yhtä turvallisuuskriittiseksi omaisuudeksi kuin esimerkiksi energiasektori. GlobalConnectin julkaisemien raporttien mukaan Pohjoismaiden kannattaisi tehdä entistä enemmän yhteistyötä digitaalisten uhkien torjumisessa, koska niiden digitaalinen infrastruktuuri on hyvin pitkälti toisistaan riippuvaisia.

GlobalConnectin pohjoismaisista digitaalista valmiutta tarkastelevista raporteista nousee esiin, että kansalliset tai toimialakohtaiset hätävalmiussuunnitelmat eivät enää riitä suojaamaan Pohjoismaita laajamittaiselta digitaaliselta häiriöltä. Yhtiö kannustaa Pohjoismaiden päättäjiä perusteelliseen strategiseen muutokseen: digitaalinen infrastruktuuri on ymmärrettävä turvallisuuskriittiseksi omaisuudeksi, samalla tavalla kuin energia- ja huoltovarmuusinfrastruktuuri. Sen turvaaminen edellyttää myös vahvempaa pohjoismaista yhteistyötä.

Yhtiön laatimien katsausten mukaan useita päiviä kestävän, laaja-alaisen internetkatkoksen riski on todellinen ja kasvava. Fyysisen sabotaasin, kyberhyökkäysten ja puutteellisen koordinoinnin yhteisvaikutus voi johtaa digitaaliseen romahdukseen ja aiheuttaa vakavia seurauksia yhteiskunnalle ja taloudelle.

”Digitaalinen infrastruktuuri ei ole vain viestintää, vaan se on yhteiskuntamme elinehto”, GlobalConnectin konsernijohtaja Martin Lippert toteaa.

Raporteissa kartoitetaan alueen digitaalista selkärankaa ja osoitetaan haavoittuvuuksia toimialojen ja rajojen yli. Johtopäätös on selvä: Pohjoismaiden on siirryttävä pirstaleisista, sektoreittain laadituista hätävalmiussuunnitelmista yhteiseen digitaalisen resilienssin strategiaan.

”Terveydenhuolto, rahoitusjärjestelmä, liikenne ja logistiikka ovat kaikki riippuvaisia digitaalisista yhteyksistä. Näiden suojaaminen edellyttää, että irtaudumme erillisistä hätävalmiusmalleista ja luomme yhtenäisen pohjoismaisen lähestymistavan, joka perustuu kansalliseen turvallisuuteen, operatiiviseen valmiuteen ja rajat ylittävään yhteistyöhön”, Lippert toteaa.

Pohjoismaat voisivat oppia toisiltaan parhaista käytännöistä

Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen kannattaa Lippertin avausta laajasta yhteistyöstä.

”Pohjoismaat ovat infrastruktuurin puolesta pitkälti samassa veneessä, ja meillä on myös vahva luottamus toisiimme, mikä luo hyvät mahdollisuudet yhteistyölle. Ylipäätään digitaaliseen turvallisuuteen tulisi suhtautua samalla tavalla kuin rajojen puolustamiseen. Hyvin aloitettua puolustusyhteistyötä kannattaisi laajentaa myös digitaalisen infrastruktuurin puolelle. Meidän tulisi puolustaa verkkojamme samalla päättäväisyydellä kuin fyysisiä rajojamme”, Järvinen sanoo.

Raporteihin tutustunut Järvinen on huomannut, että Pohjoismaissa on olemassa kansallisia käytäntöjä, joista muut voisivat ottaa oppia.

”Esimerkiksi Suomessa käyttöönotettu, maksamista häiriötilanteessa turvaava huoltovarmuustili kannattaisi kopioida muuallekin. Kannattaa pohtia, voitaisiinko siinäkin tehdä pohjoismaista yhteistyötä. Ruotsissa puolestaan ollaan edellä Suomea tunnistautumisessa, sillä heillä on käytössä siihen kansallinen, pankkien ja julkishallinnon yhteinen ratkaisu.”

Kun verkko kaatuu, yhteiskunta pysähtyy

Raporteissa nostetaan esiin, kuinka riippuvaisia yhteiskuntamme ovat vakaasta yhteydestä. Raportissa todetaan, että monet varajärjestelmät ovat yhä täysin testaamattomia. Pitkään jatkuva katkos lamaannuttaisi maksuliikenteen, logistiikan ja terveydenhuollon, ja samalla horjuttaisi luottamusta instituutioihin ja kriittisiin palveluihin.

Skenaariot osoittavat, että jo lyhyetkin katkokset voivat eskaloitua nopeasti: muutamassa tunnissa yhteistyö terveydenhuollon, rahoitussektorin ja liikenteen välillä vaikeutuu. Samalla luottamus digitaalisiin palveluihin ja viranomaisten toimintakykyyn alkaa murentua.

Järvinen nostaa esiin myös yllättäviä seurauksia.

”Sujuva arki perustuu täysin tietoliikenteen toimivuuteen. Esimerkiksi parkkihallien puomit eivät avaudu ilman datayhteyksiä eikä sähköautoja voi ladata ilman sähköistä maksamista. Senioreita pyritään hoitamaan mahdollisimman pitkään kotona, jolloin hoitopalvelut ja hätäkutsut hoidetaan sähköisesti. Niissä jo lyhyetkin häiriöt voivat maksaa ihmishenkiä”, Järvinen muistuttaa.

Pirstaleisesta varautumisesta yhteiseen resilienssiin

Raporteissa kannustetaan rakenteelliseen muutokseen digitaalisen hätävalmiuden suunnittelussa, rahoituksessa ja testaamisessa. GlobalConnect ehdottaa kolmea keskeistä aloitetta Pohjoismaiden resilienssin vahvistamiseksi:

1. Pohjoismainen digitaalinen suojajärjestelmä (Nordic Digital Resilience Shield) – virallistettu pohjoismainen yhteistyömalli, joka kehittää yhteisiä varajärjestelmiä ja suojaa kriittistä digitaalista infrastruktuuria kansallisen itsemääräämisoikeuden ja tietosuojavaatimusten mukaisesti.
2. Digitaalinen kriisisimulaatiosarja (Black Sky Simulation Series) – käytännönläheinen harjoitussarja, jossa testataan realistisesti useita päiviä kestäviä, toimialat ylittäviä digitaalisia häiriötilanteita ja vahvistetaan operatiivista valmiutta.
3. Kansallinen digitaalisen varautumisen sertifiointi (National Digital Resilience Certification) – sertifiointimalli, joka arvioi ja dokumentoi kriittisten toimijoiden todellisen toimintakyvyn ja kestävyyden. Painopiste on toiminnan jatkuvuudessa, ei muodollisessa vaatimustenmukaisuudessa. Malli on suunniteltu joustavaksi ja soveltuu kaiken kokoisille toimijoille.
   
   

”Muutos varautumisessa vaatii enemmän kuin teknologiaa: se edellyttää yhteistä vastuunkantoa. Tämä asenne on juurrutettava osaksi pohjoismaista DNA:ta. Tarvitsemme yhteisiä käytäntöjä, laajoja harjoituksia ja testattuja varajärjestelmiä, jotta nopea palautuminen kriisitilanteessa olisi mahdollista”, Lippert sanoo.

Järvinen muistuttaa pohjoismaisen yhteistyön voimasta:

”Kaikki pohjoismaat ovat varautuneet selviämään kansallisesti yhdestä vakavasta häiriötilanteesta kerrallaan. Vieraan valtion painostus, kyberhyökkäys tai tekninen it-häiriö voisi johtaa ongelmien kasaantumiseen tavalla, josta mikään pohjoismaa ei selviä yksinään. Ajatus yhteisestä suojajärjestelmästä, jossa maat tukevat toisiaan, on erittäin tervetullut.”

Digitaalinen infrastruktuuri osaksi kansallista turvallisuutta

GlobalConnect korostaa raporteissa, että digitaalinen infrastruktuuri on nähtävä osana kansallista turvallisuutta: se on ratkaiseva tekijä yhteiskunnan vakaudelle ja talouden kilpailukyvylle.

Kasvavien hybridiuhkien, merikaapeliverkostojen riskien ja kiristyvien geopoliittisten jännitteiden keskellä Pohjoismailla on mahdollisuus nousta Euroopan edelläkävijäksi digitaalisen resilienssin saralla.

”Yksi keskeinen turvallisuustekijä on esimerkiksi maata pitkin kulkevien tietoliikenneyhteyksien lisääminen Pohjoismaiden välillä. Onneksi näitä yhteyksiä on jo rakennettukin, jotta meillä on käytössä muitakin kuin meren pohjassa alla kulkevat ja vahingoille sekä tahalliselle sabotaasille alttiit kaapelit”, Järvinen päättää.

Raporteista

GlobalConnectin julkaisemat raportit perustuvat dataan, tapaustutkimuksiin ja julkisen sekä yksityisen sektorin kokemuksiin ja katsaukset on tehty erikseen Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan, ja tuloksia on peilattu Suomeen tiedotetta varten.